JOHANNA TALASTERÄ
Arkkitehti Pasi Aaltonen tottui Ukrainassa sotaan: ”Ohjushälytyksen kuultuani en aina jaksanut lähteä pommisuojaan”
Ukrainan sota on kestänyt jo kauan, ja maata on jälleenrakennettava jatkuvista ohjushyökkäyksistä huolimatta. Pasi Aaltosen työskentely keskeytyi päivittäin ilmahälytysten takia.
Arkkitehti Pasi Aaltonen tottui Ukrainassa sotaan: ”Ohjushälytyksen kuultuani en aina jaksanut lähteä pommisuojaan”
Ukrainan sota on kestänyt jo kauan, ja maata on jälleenrakennettava jatkuvista ohjushyökkäyksistä huolimatta. Arkkitehti Pasi Aaltonen työskenteli pääasiassa Kirovohradin alueella, jonne osui ohjuksia vain harvoin. Silti sodan äänet kuuluivat ja ikkunat helisivät. Pasi Aaltosen työskentely keskeytyi päivittäin ilmahälytysten takia.
Ukrainassa tarvitaan kipeästi uusia koteja rintaman läheltä muualle paenneille. Helsinkiläinen arkkitehti Pasi Aaltonen lähti auttamaan jälleenrakennuksessa jouluna 2022.
– Oikeastaan lähdin melkein suoraan joulupöydästä, kun kutsu tuli.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, ja sota on yhä käynnissä. On arvioitu, että Venäjä on aiheuttanut Ukrainassa tuhoa 120 miljardin euron edestä. Humanitaarisen rakentamisen lisäksi jälleenrakennus kiinnostaa suomalaisia yrityksiä.
Elämä maassa jatkuu lähes ennallaan muutaman sadan kilometrin päässä rintamasta. Myös normaali uudisrakentaminen on kiivasta etenkin Kiovan ympäristössä. Pääkaupungin lähettyvillä toimii yhä useita talotehtaita, jotka pystyvät tuottamaan rakenteita ja elementtejä.
Aaltonen tekee arkkitehtina palkkatyötään humanitaarisille järjestöille.
Ensin hän oli Ukrainassa syyskuussa 2022 kymmenen päivää Kirkon ulkomaanavun kautta. Silloin hän konsultoi Pohjois-Ukrainassa tilapäisten koulurakennusten rakentamisessa.
– Jos koulusta oli mennyt katto rikki tai tapahtunut jotain muuta, mitä ei voinut korjata, tehtiin vanhan koulun viereen kokonaan uusi väistötila.
Sitten hän kuuli Sveitsin Punaisen Ristin organisoimasta jälleenrakennus-projektista. Hänet valittiin mukaan, ja tammikuussa 2023 Aaltonen oli työn touhussa Ukrainassa.
Sodan jaloista pakeni ulkomaille yli seitsemän miljoonaa ukrainalaista. Maan rajojen sisäpuolella pakolaisia on lähes yhtä paljon, kun ihmiset siirtyivät sodan jaloista turvallisemmille alueille. Aluksi Pasi Aaltonen suunnitteli heille vastaanottokeskuksia.
Sofiivka-kylän lukiossa Kirovohradissa parannettiin keittiötä ja saniteettitiloja pakolaisia varten. Ennen Ukrainan reissua Aaltonen työskenteli Kirkon ulkomaanavulla lähes yhdeksän vuotta. Järjestöllä oli vuonna 2015 ympäri maailmaa noin 500 rakennusprojektia. Kuva: Pasi Aaltonen
Juuri korjattu talo voi tuhoutua
Pasi Aaltosen tiimi työskenteli Kirovohradin alueella noin 300 kilometriä rintamalta. Ilmahälytyksiä oli päivittäin. Ikkunat helisivät, ja sodan äänet kuuluivat.
– Myös sinne tuli ohjusiskuja, mutta harvemmin kuin lähempänä rintamaa. Iskut eivät myöskään tehneet niin pahaa vahinkoa. Isoin riski oli, että ikkunat rikkoutuvat paineaallosta.
Aaltosen ollessa alueella sinne iskeytyi ohjus nelisen kertaa. Silti koko ajan oli teoreettinen riski, että juuri uusiksi suunniteltu ja korjattu talo saa täysosuman.
– Ei sitä hirveästi mietitty, korjattiin ja rakennettiin normaalisti. Otettiin riski ja ajateltiin, että jos jotain tapahtuu, niin sitten tapahtuu. Kuitenkin on parempi rakentaa kuin olla rakentamatta.
Kropyvnytskyissä sijaitsevan romuluisen asuintalon alimpaan kerrokseen Pasi Aaltonen luonnosteli asuntoja. Kuva: Pasi Aaltonen
Paikalliset elävät arkeaan keskellä jatkuvia ilmahälytyksiä ja satunnaisia ohjusiskuja.
Pian myös Aaltonen huomasi tottuneensa elämään sotaa käyvässä maassa.
– Ohjushälytyksen kuultuani en aina jaksanut lähteä pommisuojaan. Joskus menin vain asuntoni vessaan, koska se oli hiukan muuta asuntoa turvallisempi paikka.
Nämä asunnot Pasi Aaltonen suunnitteli ylemmässä kuvassa näkyvään, Kropyvnytskyissä sijaitsevaan kerrostaloon. Makuuhuone asuntojen välillä voidaan liittää kumpaan tahansa asuntoon tarpeen mukaan. Kuva: Pasi Aaltonen
Sotatila näkyi suunnittelussa
Rakennuskohteen valinnassa varmistettiin, että jonkinlainen pommisuoja löytyy tarpeeksi läheltä. Ukrainassa ei ole samanlaisia väestönsuojia kuin Suomessa.
– Ymmärtääkseni väestönsuojia on ryhdytty kehittämään, mutta siellä oli yhä käytössä normaalit kerrostalojen kellarit. Ne eivät olleet rakenteiltaan kovinkaan kummoisia, Aaltonen kertoo.
Pasi Aaltonen oli tiiminvetäjä. Hänellä oli apunaan paikallinen insinööri ja lisäksi paikallisia rakennusalan ammattilaisia, jotka etsivät uusia kohteita alueelta ja tunsivat Ukrainan byrokratian koukerot. Kuva: Pasi Aaltonen
Välillä hän työskenteli Hersonin alueella, josta on rintamalle vain muutamia kymmeniä kilometrejä. Silloin pohdittiin tarkasti, mitä kannattaa korjata ja rakentaa.
– Sotatila tuli voimakkaammin esille. Oli jatkuvasti ohjus- ja droonihyökkäyksiä. Sinne rahoitettiin lähinnä sairaaloiden korjauksia ja kunnollisten pommisuojien rakentamista.
Ukrainan Punainen Risti on kehitellyt nopean, konttimaisen, betonista tehdyn väestönsuojan.
– Sellaisia saatettiin laittaa kaupungin ruuhkaisimmille alueille, esimerkiksi bussipysäkkien viereen ja risteysalueille.
Talon luurangosta moderniksi asuintaloksi
Syksyllä 2023 Pasi Aaltosen tiimi alkoi pohtia pysyvämpiä asumisratkaisuja Ukrainan sisäisille pakolaisille. He tekivät yhteistyötä Ukrainan Punaisen Ristin kanssa. – Asuntoja rakennettiin Kiovan ympäristöön ja muualle kauemmas rintamasta. Jälleenrakentaminen näillä alueilla on helpompaa, koska kohteet eivät ole jatkuvan pommitusuhan alla.
Entinen toimistorakennus Znamjankan kaupungissa. Tähän suunniteltiin pysyviä koteja. Täydellinen remontti vaatii tiukan paperityön viranomaisten kanssa. Rakennuslupaa ei Ukrainassa saa ihan käden käänteessä. Kuva: Pasi Aaltonen
Vanhoista rakennuksista kunnostetut asunnot on tarkoitettu heikoimmassa asemassa oleville ihmisille, esimerkiksi vanhuksille ja lapsiperheille, joilla ei ole varaa vuokrata asuntoa yksityisiltä markkinoilta.
– Kunnostimme lähinnä kaupunkien omistamia rakennuksia. Näin taattiin se, että remontoidut asunnot eivät myöhemmin päädy yksityisille asuntomarkkinoille tai esimerkiksi hotelliksi.
Yksi kohde oli vanha maatalousyhtymän asuntola.
– Se oli valtava kerrostalon luuranko, josta oli pelkät seinät jäljellä, kertoo Pasi Aaltonen.
Nämä asunnot suunniteltiin ylemmässä kuvassa olevaan toimistorakennuksen. Aaltonen kertoo, että työ oli samankaltaista kuin Suomessa huonokuntoisen kerrostalon korjaaminen pienasunnoiksi. Kuva: Pasi Aaltonen
Arkkitehdin työpäivään kuului asuntojen suunnittelun lisäksi käyntejä kohteissa. Lisäksi tutki tiiminsä kanssa valokuvia rakennuksista.
– Pohdimme, mitä rakenteellisesti puuttuu. Onko ilmanvaihto kunnossa, toimiiko viemärit ja kuinka paljon tarvitaan vessoja. Ihan sellaista kädet savessa -duunia.
Halu auttaa ihmisiä ja seikkailla
Vuonna 2000 arkkitehdiksi valmistunut Pasi Aaltonen on Suomessa suunnitellut omakotitaloja, rivitaloja ja pienteollisuusrakennuksia omalla toiminimellä.
Humanitaarisessa rakentamisessa houkuttelee halu auttaa ihmisiä. Työllä on laajempaa merkitystä kuin talojen suunnittelulla ansiotyönä Suomessa.
Aaltonen myöntää, että uravalintaan ajaa myös seikkailunhalu.
– Ovathan äärimmäiset olosuhteet mielenkiintoisia.
Mutta parasta Ukrainassa oli tavata asukkaita uusissa kodeissaan. Ihmisten ilo näkyi.
– En ensisijaisesti tarkoittanut, että pitäisi saada kiitoksia ja hymyjä. Mutta oli kiva huomata, että onnistuimme työssämme, sanoo Pasi Aaltonen.
https://yle.fi/a/74-20082336 14.4.2024